Pulleyvammojen kuntoutus
Mitä pulleyvamma tarkoittaa ja kuinka kannattaa toimia, jos sellainen osuu omalle kohdalle.
Pulleyvamma on kiipeilijöiden yleisin yksittäinen vammatyyppi. Muilla kuin kiipeilijöillä pulleyvammat ovat tosi harvinaisia. Pulleyt ovat sormien koukistajajänteiden jännetupen yhteydessä olevia vahvempia kohtia, joiden tehtävänä on estää ns. jousipyssyilmiö eli jänteiden nousu irti sormiluun pinnasta silloin, kun sormea koukistetaan. Lisää tietoa pulleyn kestokyvystä, merkityksestä ja pulleyvammoista löytyy täältä.
Pulleyvamma tarkoittaa pulleyn osittaista tai kokonaista repeämää. Joskus pulleyvamman yhteydessä repeää useampi pulley kerrallaan, ja mahdollisesti myös muita sormen rakenteita vaurioituu. Usein pulley vaurioituu äkillisesti, esimerkiksi tiukassa, dynaamisessa krimppimuuvissa tai jalkaotteen hajotessa. Vamman taustalla voi myös olla pidempiaikainen ylirasitustila. Tällöinkin tietty, tiukka muuvi voi olla viimeinen niitti, jonka jälkeen kipu sormessa alkaa tuntua. Suurin riski pulleyn vaurioitumiselle on eksentrisessä liikkeessä eli silloin, kun kiipeilijä yrittää jarruttaa aukeavaa krimppiä.
Mistä tiedän, onko kyseessä pulleyvamma?
Pulleyvamman oireita ovat kipu ja arkuus, usein myös turvotus sormen kämmenpuolella. Välillä pulleyn repeytymiseen liittyy poksahtava ääni, ja poksahdus voi olla yllättävän kovakin. Useamman pulleyn repeydyttyä saattaa sormessa näkyä jousipyssyilmiö, kun sormea koukistaa ja jänne nousee irti luusta. Se kertoo jo varsin laaja-alaisesta pulleyvauriosta, joka vaatii leikkaushoitoa.
Joskus netti- tai kiipeilyhallikeskusteluissa tulee vastaan, kun joku valittaa sormikipujaan ja itsevarma kaveri antaa pulleyvammadiagnoosin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että takuuvarmat omatoimiset diagnoosit olisivat mahdollisia. Pulleyn tunteminen ihon läpi on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Sormen kämmenpuolella tuntuva kipu ei välttämättä ole peräisin pulleyvauriosta, vaan saattaa olla lähtöisin myös muualta. Kivun aste kertoo usein vaurion laajuudesta, mutta ei välttämättä aina.
Omatoimisen pulleyvammadiagnoosin tekeminen on vaikeaa ja vamma-asteen tarkka arviointi mahdotonta. Siksi kipeytynyttä sormea kannattaa käydä näyttämässä asiantuntijalla, vielä suuremmalla syyllä silloin, jos vamma-alueelle kehittyy mustelmaa, turvotusta, tai jänne tuntuu nousevan irti luusta enemmän kuin toisessa kädessä. Leikkaushoito voi olla aiheellista esimerkiksi silloin, jos useampi pulley repeytyy samanaikaisesti tai pulleyn lisäksi vaurioituu myös muita sormen rakenteita.
Kuinka pulleyn kuntoutusprosessi etenee?
Pulleyvammojen kuntoutukseen on olemassa useampia, hieman toisistaan eroavia käytännön ohjeistuksia. Kuntoutuksen taustalla olevat periaatteet ovat kuitenkin samankaltaisia. Olennaisimpina asioina niissä ovat vamman vaikeusasteen tunteminen sekä kudosten paranemisprosessien aikataulun huomiointi. Niin vamman diagnosointiin kuin kuntoutukseenkin on tärkeää hakea apua asiantuntijalta, mm. siksi, että kuntoutus etenisi oikeassa aikataulussa ja jotta kirurgista hoitoa tai immobilisaatiota vaativat vammat osattaisiin sulkea pois.
Paranemisprosessi lähtee heti käyntiin pulleyn vaurioitumisen jälkeen ja tapahtuu vaiheittain. Ensimmäinen vaihe paranemisprosessissa on muutamasta päivästä noin viikkoon kestävä tulehdusvaihe. Se on paranemisprosessin kannalta olennainen, ja kuntoutustoimenpiteiden tavoitteena onkin antaa sen tapahtua, mutta minimoida sitä. Ensiapuohjeista tutut kylmä, kohoasento ja kompressio tähtäävät tulehdusvaiheen lieventämiseen. Tulehdusvaiheessa elimistö mm. siivoaa vaurioitunutta kudosta pois, ja sen seurauksena kudos heikkenee. Pulleyta ei siis pidä kuormittaa tässä vaiheessa, vaan antaa sormien levätä. Jos immobilisaatiolle eli liikkumattomana pitämiselle ei ole aihetta, kannattaa jo tässä vaiheessa alkaa tekemään kevyitä sormien liikkuvuusharjoitteita, kuten esimerkiksi jänneliu’utuksia.
Tulehdusvaiheen jälkeinen proliferaatiovaihe tarkoittaa mm. uusien verisuonien ja sidekudoksen muodostumista vamma-alueelle. Vaiheen kesto on jopa 6 viikkoa. Kuntoutus sisältää tässä vaiheessa liikkuvuusharjoitteita, kevyitä puristeluliikkeitä esimerkiksi sientä, terapiavahaa tai pyyhettä puristellen sekä mahdollisesti vamma-alueen käsittelyä kevyesti hieroen. Tässä vaiheessa suositellaan tulehduskipulääkkeiden (esim. Burana) käytön välttämistä ja kylmähoitoa vain tarvittaessa (Houglum 2016).
Proliferaatiovaiheen jälkeen, yleensä viimeistään kuuden viikon kohdalla vamman sattumisesta, alkaa uudelleenjärjestymisen vaihe. Tässä kohtaa pulley tarvitsee sopivaa kuormitusta, jotta pulleyn rakenne muodostuisi mahdollisimman vahvaksi. Tämä ei missään nimessä tarkoita yhtäkkistä täysipainoista kiipeilyä, vaan sitä, että että sormea voi vähitellen alkaa vahvistamaan kestämään kovaa kuormitusta. Menetelmänä voi olla esimerkiksi alkuun kevyt, nousujohteisesti etenevä otelautaharjoittelu. Esther Smith on kehittänyt otelautaprotokollan, jota voi käyttää kuntoutuksen tukena.
Pulleyn kuntoutumisprosessi saattaa viedä jopa kauemmin kuin vuoden. Kiipeilyn aloittamisen aikataulu riippuu pulleyvamman vaikeusasteesta sekä siitä, onko tarvittu leikkaushoitoa. Eri asiantuntijoilla on hieman toisistaan eroavia suosituksia sen suhteen. Olennaista on palata takaisin kiipeilyyn asteittain hyvin helpoista ja kivuttomista kahvareiteistä aloittaen, ja alkuun teippiä pulleyn tukena ja muistutuksena vammasta käyttäen.
Kestääkö kuntoutuksessa tosiaan aina näin hirveän kauan?
Pulleyvamman vaikeusaste määrittelee pitkälti paranemisen aikatauluja. Voelker Schöffl, kiipeilijä ja lääkäri Frankenjuran alueelta, on tutkinut aihetta paljon ja päätynyt jakamaan pulleyvammat vaikeusasteen mukaan neljään eri luokkaan. Luokka-aste antaa suuntaviivoja siihen, kuinka pulleyvammaa tulisi käsitellä ja minkälaisilla aikatauluilla voi edetä. Alla olevasta taulukosta näet Schöfflin luokitukset.
Kiipeilytauon pituus riippuu siis olennaisesti pulleyvamman vaikeusasteesta. Schöffl, sormivammojen nimekkäin tutkija, suosittelee pienenkin vamman jälkeen suhteellisen pitkää, vähintään neljän viikon kiipeilytaukoa. Joidenkin sormivammoihin erikoistuneiden fysioterapeuttien mukaan asteittainen paluu helppoon kiipeilyyn voi olla mahdollista jo aiemmin kuin neljän viikon kohdalla pienen repeämän jälkeen. Olennaisinta on, että alkuvaiheessa sormi saa riittävästi lepoa ja oikeita kuntoutustoimenpiteitä oikeaan aikaan. Kun kiipeily alkaa, kannattaa aloittaa helpolla ja turvallisella tavalla. Liian aikaisin aloitettu kiipeily ja kriittinen lipsahdus jalkaotteelta saattavat aiheuttaa vauriota, jonka seurauksena täytyy palata lähtöruutuun tai vielä kauemmas.
Vaikka kuinka haluaisi nopeuttaa paranemista, kudoksen paranemisnopeus ei suoranaisesti ole itse säädeltävissä. Jokaisella kudostyypillä on oma aikataulunsa, jonka mukaan on edettävä. Ihanteellisesti tehtyjen kuntoutustoimenpiteiden lisäksi ruokavaliolla, unella ja treenin aiheuttamilla vasteilla kehon hormonitoiminnassa saattaa olla jonkinlaista vaikutusta paranemisprosessien nopeuteen. Nuku siis hyvin, syö monipuolisesti ja käytä kiipeilyltä säästyvä aika esimerkiksi sellaiseen koko vartalon voimatreeniin, joka ei kuormita loukkaantunutta sormea.
Teksti: Anna Sjöman. Alkuperäinen julkaisu 16.3.2022. Julkaistu myös Oisko Betaa -blogissa.
Lähteitä ja lukuvinkkejä:
Crowley, T. 2012. The Flexor Tendon Pulley System and Rock Climbing. Journal of Hand Microsurgery 4:25-29.
Hooper, J. A2 Pulley Injuries: Everything climbers need to know. https://www.hoopersbeta.com/library/a2-pulley-manual-for-climbers
Houglum, P. 2016. Therapeutic Exercise for Muskuloskeletal Injuries. Champaign, Illinois: Human Kinetics.
Jones, G., Schöffl, V. & Johnson, M. 2018. Incidence, Diagnosis, and Management of Injury in Sport Climbing and Bouldering. A Critical Review. Current Sports Medicine Reports 17:396- 401.
Schöffl, V. & Schweizer, A. 2017. Sport climbing related injuries and overuse syndromes. Teoksessa Seifert, L., Wolf, P. & Schweizer, A: The Science of Climbing and Mountaineering. Routledge: London & New York.
Smith, E. Hang Right – Part 3: Healing Nagging Finger Injuries. https://eu.blackdiamondequipment.com/en_FI/esther-smith-nagging-finger-injuries/esther-smith-nagging-finger-injuries.html